Hei Sanna, eksyin välillä tähänkin blogiin ja löysin kauniita, rohkaisevia ajatuksia. Tabermaniakin, tietysti. Tästä ajatuksesta tuli sellainen mieleen, mitä olen itse viime aikoina oivaltanut ja psykologiystävältä vahvistusta saanut, että joskus kauneuden ja puhtauden/hyvyyden kaipuu on suurimmillaan silloin kun vedämme jotakin roolia, kun käymme vasten omaa luontoamme. Sinänsä tosiaan myös terve merkki, että haluamme pyristellä pois epäluonnollisesta, väärästä ja sellaisesta mistä tulee likainen olo. Sellaisen ajatuksen halusin näemmä nyt täällä jakaa.
Hei Sanna,
ReplyDeleteeksyin välillä tähänkin blogiin ja löysin kauniita, rohkaisevia ajatuksia. Tabermaniakin, tietysti. Tästä ajatuksesta tuli sellainen mieleen, mitä olen itse viime aikoina oivaltanut ja psykologiystävältä vahvistusta saanut, että joskus kauneuden ja puhtauden/hyvyyden kaipuu on suurimmillaan silloin kun vedämme jotakin roolia, kun käymme vasten omaa luontoamme. Sinänsä tosiaan myös terve merkki, että haluamme pyristellä pois epäluonnollisesta, väärästä ja sellaisesta mistä tulee likainen olo.
Sellaisen ajatuksen halusin näemmä nyt täällä jakaa.
Ilona
Hei! Kiva, että löysit tännekin!
DeleteOnpas mielenkiintoinen ajatus ja täytyykin pohdiskella tätä ajan kanssa. Kiitos, että jaoit!